Kevät lähestyy, ja niin myös liikunta- ja urheilujärjestöissä pidettävät yhdistysten kevätkokoukset. Näissä kokouksissa nimitetään usein ehdollepanotoimikunnat, jotka asettavat ehdokkaita uusiksi hallituksen puheenjohtajiksi tai jäseniksi.
Liikunta- ja urheilujärjestöjen hallitukseen tarvitaan lisää nuoria vaikuttajia, jotta liikuntaa ja urheilua koskeva päätöksenteko elää tässä ajassa. Nuorisolain mukaan alle 29-vuotiaat ja liike-elämän puolella kaikki alle 40-vuotiaat lasketaan nuorten ikäryhmään. Iän lisäksi myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja diversiteetistä tulisi huolehtia nimityksiä valmisteltaessa, esim. naisten asema suhteessa miehiin on tällä toimintasektorilla tutkitusti pieni.
Nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen on tärkeää sekä seuratoiminnan että myös urheilun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Puhumattakaan niistä kaikista opeista ja verkostoista, joita vaikuttamistyö tekijälleen antaa. Nuorille tulisi rakentaa myös kohdennettuja urapolkuja, eli luoda aitoja mahdollisuuksia toimia seurassa sekä liikunta- ja urheilujärjestöissä erilaisissa rooleissa – luonnollisesti urheilijoina ja liikkujina, mutta enenevässä määrin myös tuomareina, valmentajina ja muina aktiivitoimijoina.
Kannustamme Olympiakomiteaa, yhdessä muiden aluejärjestöjen tai lajiliittojen kanssa, kehittämään nuorten arvopohjaiseen johtamiseen perustuvaa johtamiskoulutusta. Mallia voisi ottaa vaikkapa Suomen Partiolaisilta. Tätä kautta loisimme vahvaa perustaa ja selkeän jatkumon nuorten vaikuttamistyölle. Lisäksi lähettäisimme vahvan viestin siitä, että tätä muutosta tarvitaan.
Henkilökohtainen kontakti on usein toimivin tapa innostaa nuoria mukaan toimintaan. Pitkään liikunnan ja urheilun parissa toimineiden ihmisten olisi kannustettava ja myös ehdotettava nuoria aktiivisesti mukaan hallituksen jäseniksi tai muihin liikunta-alan luottamustehtäviin. Nuori kun ei välttämättä itse rohkene tai osaa nostaa asiaa esille. Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja lajiliittojen yhteisissä Tähtiseura-ohjelman laatutekijöiden kriteereissä on asetettu tavoitteita nuorten vaikuttajatoiminnasta, tämä valtakunnallinen perusasiakirja luo vahvan pohjan jolta seura tai järjestö voi ponnistaa asian edistämisessä.
Esimerkillistä toimintaa olisi myös se, että nuorten aseman edistäminen ja nuorten hallituksen jäsenten määrän seuraaminen nostettaisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön myönnettäviin liikuntaa edistävien järjestöjen harkinnanvaraisia yleisavustuksiin. Ministeriö on jo pyrkinyt edistämään tasa-arvoa ottamalla huomioon järjestön toiminnan laadun, laajuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Tämän lisäksi ministeriö haluaa yleisellä tasolla edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan edellytä, että järjestöjen luottamuselimissä olisi edustettuna eri sukupuolia saatikka, että nuorten edustajien määrää seurattaisiin yhtenä arviointikriteerinä.
Monimuotoiset hallitukset tekevät parempia päätöksiä, jotka vastaavat aidosti nyky-yhteiskunnassa nopeasti muokkaantuvien kohderyhmien tarpeisiin. Moniäänisyydellä haastetaan järjestöihin vakiintuneita toimintamalleja ja uudistetaan keskustelukulttuuria sekä myös toimintatapoja. On siis tärkeää, että ennen kaikkea nuorilla on nykyistä enemmän äänivalta seurojen sekä liikunta- ja urheilujärjestöjen hallituksissa jo lähitulevaisuudessa. Me olemme sitoutuneita edistämään tätä tärkeää muutosta omalla toiminnallamme omissa verkostoissamme. Toivomme, että ajatuksemme saa tukea laajemmalti liikunta- ja urheilukentässä. Positiivinen ja kaivattu muutos on enää tekemistä vaille valmis.
Anne-Mari Jussila
Liikuntatieteiden maisteri
Liikunnan ja terveyden edistämisen monitoimija useissa yhdistyksissä ja järjestöissä
Alueellisen liikuntaneuvoston jäsen
Tampereen kaupunginvaltuutettu (kok.)
Marika Uusi-Illikainen
Liikuntatieteiden maisteri
Liikuntajärjestöjen hallituksen jäsen
Valtion liikuntaneuvoston varajäsen
Varavaltuutettu (vihr.) Kangasala